Uskonnon opettajana kävin jo vuosia sitten läpi tosiasian, että pelkät uskonnon tunnit eivät riitä täyttämään opetusvelvollisuutta. Pienillä paikkakunnilla monen muun oppiaineen opettaja on tullut perässäni saman tosiasian eteen. Leipä maistuisi, joten jotain on tehtävä.
Aloitin opiskelun työn ohessa. Oli hauska oppia uudelleen lukemaan ja kirjoittamaan. Opiskelu vei mukanaan ja toistuvasti päätin, että nyt riittää. Eipä riittänyt. Pienen tauon jälkeen kaipasin taas jotain uutta. Opiskelu on hauskaa niin kauan kuin sen onnistuu tekemään iloisesti harrastuspohjalta ja ilman paineita. Aina tulee kuitenkin stressi jossain vaiheessa - ja sitten voiton tunne, että olen oikeastaan selvinnyt aika kovasta paikasta. Työn ohessa opiskelu ei ole kummallista. Sitä tekee moni.
Sain tänään postissa todistuksen suoritetuista opinto-ohjaajan opinnoista. Nyt en enää lupaa, että ei enää.
On hyvä rauhoittua pääsiäiseen. Levollista lomaa Keski-Karjalan opetusväelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!